Mitä meillä syödään?

Vuonna 2004 sain ystävältäni kipinän tutustua koirien raakaruokintaan. Sitä ennen olin syöttänyt koirilleni kotiruokaa ja kaupan nappuloita, joita ne kyllä söivät ihan hyvin, välillä tosin vähän nirsoilivat. Aloitin raakaruokinnan ensin Meten kanssa, raakaa jauhelihaa kippoon ja broilerin siipiä nassuun. Raaka jauheliha upposi ilman ongelmia, itseasiassa vähän liiankin hyvin, koska Metelle kertyi hieman ylimääräisiä kiloja. Broilerin siivet olivat suurempi ihmetyksen aihe, mutta pian nekin alkoivat maistumaan ja nyt ne ovat Meten ehdotonta herkkua.

M-pentue oli ensimmäinen pentue, jonka kasvatin raakaruualla. Kyllähän se enemmän työtä teettää vääntää kasvis-lihasosetta pennuille ja emälle, kuin heittää nappuloita kuppiin, mutta mielestäni se on sen arvoista. Ensimmäiseksi ateriakseen pennut saivat raakaa jauhettua kalkkunanjauhelihaa ja kananmunankeltuaista. Pian siirryin antamaan kasvis-lihasosetta ja jauhettuja broilerin siipiä. Luovutusiässä menivät jo broilerin kaulat ja siivet (isoin nivelosa murskattuna). Sain myös pentujen uudet omistajat innostumaan raakaruokinnasta ja viisi kuudesta jatkoikin raakaruokinnalla.

Cami oli ensimmäinen oma koirani, joka on syönyt myös kasvuajan raakaruokaa. Kasvattajallaan Cami sai pääasiassa nappuloita, mutta pian meille muutettuaan sai kippoonsa jauhettuja broilerin siipiä. Ensin Cami katsoi hölmistyneenä, että mitäs mössöä tämä on, missä on mun nappulat? Pian kuitenkin alkoi raakaruoka maistumaan. Camille annoin enemmän broilerin kauloja, koska sen vatsa ei tuntunut kestävän suurempia määriä siipiä. Camin myötä siirryin myös antamaan Metelle enemmän kasvis-lihasosetta. Aiemmin Metellä oli ollut pelkkiä "luupäiviä", mutta nyt molemmat saavat aamulla lihaisia luita ja illalla kasvis-lihasosetta.

Raakaruokinnasta tekee hienon se, että se on helppo sopeuttaa jokaisen koirayksilön tarpeisiin. Toiselle sopii, että syötetään enemmän lihaisia luita ja ei juuri ollenkaan kasviksia, toinen taas tarvitsee enemmän kasvis-lihasosetta ja vatsa menee liian kovalle suuremmasta määrästä luita. Oman koiran yleinen hyvinvointi ja vatsan toiminta ovatkin siis parhaimpia mittareita kertomaan onko ruokavalio kunnossa.

Muutamia faktoja raakaruokinnasta

Mitä syötän, millä suhteilla ja kuinka paljon?
Yleisenä ohjenuorana voidaan pitää, että ruokavaliosta 50-70 % tulisi olla lihaisia luita ja 30-50 % kasvis-lihasosetta. Kasvis-lihasoseen suhteet pennulla on hyvä olla 40 % lihaa ja 60 % kasvista, mutta aikuisella koiralla suhde voi olla myös toisinpäin, esim. jos koira on hoikka ja tarvitsee enemmän energiaa. Kerran viikossa on hyvä antaa kalaa, maksaa ja kananmunaa. Ruokamäärä riippuu koiran iästä ja energiankulutuksesta. Sohvalla viihtyvä tavallinen turre tarvitsee vähemmän ruokaa kuin aktiivisesti riehuva ja leikkivä pentu. Aluksi kannattaa kokeilla antaa ruokaa 2-3 % koiran painosta. Jos koira lihoo, vähennetään ruokamäärää, jos taas laihtuu, lisätään.

Sopivatko kaikki kasvikset koiralleni?
Kasvissoseen pääpaino tulisi olla vihreissä kasviksissa kuten salaateissa, kurkussa ja kesäkurpitsassa. Lisäksi voit laittaa siihen erilaisia hedelmiä (ei sitrushedelmiä), porkkanaa sekä parsa- ja kukkakaalia. Jos koirasi kärsii hiivavaivoista (esim. korvatulehdukset) vältä makeita hedelmiä ja kasviksia (omena, porkkana), koska ne saattavat lisätä hiivan kasvua. Älä käytä suuria määriä kaaleja, koska ne saattavat aiheuttaa kaasuvaivoja, kiinankaali on miedoimpia kaaleja, mutta keräkaali taas on vahvempaa. Soseeseen eivät sovi myöskään viinirypäleet (rusinat), tomaatti, sipuli, raaka peruna tai avokado.

Entäpäs ne lisävitamiinit, tarvitaanko niitä?
Periaatteessa ei, jos raakaruokaa annetaan tarpeeksi monipuolisesti. Muutama asia on kuitenkin hyvä tiedostaa: suurin osa raakaruuasta annetaan pakastettuna ja pakastus tuhoaa E-vitamiinia, joten sitä on hyvä antaa päivittäin öljyn muodossa tai tabletteina muutaman kerran viikossa. Kaikkien koirien vatsa ei myöskään kestä hyvin kovin rasvaista ruokaa, joten öljystä saadaan myös hyvää ja tarpeellista rasvaa sekä rasvahappoja. Vaikka E-vitamiini on rasvaliukoinen, se ei varastoidu elimistöön pitkäksi aikaa eikä sillä ole todettu olevan suurta yliannostusvaaraa. Hyviä öljyjä ovat esim. kylmäpuristettu rypsiöljy, auringonkukkaöljy ja lohiöljy. Näitä voi vaihdella sopivasti, antaa yhtenä päivänä yhtä ja toisena toista. C-vitamiinin on sanottu olevan hyväksi kasvavan pennun luustolle, tästä ei ole tarkempia tutkimustuloksia, mutta ei siitä haittaakaan ole (jos koiralla ei ole taipumusta virtsakiviin), koska C-vitamiini on vesiliukoinen. Camille annoin C-vitamiinia (C-rae) säännöllisesti noin vuoden ikään asti. Talvella voi olla hyvä antaa D-vitamiinilisää kalanmaksaöljyn muodossa (1 rkl 2-3 krt viikossa). Merilevää voi antaa myös pari kertaa viikossa, mutta se ei ole välttämätöntä.

Eivätkö linnun luut olekaan vaarallisia koirille?
Kypsennettynä kyllä, mutta raakana ei. Mitään kypsennettyjä luita ei tulisi koiralle antaa, koska kuumennus tekee luista kovia ja helposti säröileviä. Raa'at luut ovat taipuisia ja melko pehmeitäkin. Meillä koirat syövät broilerin siivet muutamalla puraisulla ja kaulat niellään yleensä kokonaisina. Tämäkään ei ole ongelma, koska jos koira nielee liian ison palan, se yleensä oksentaa sen ja pureskelee uudelleen paremmin.

Broilerissahan voi olla salmonellaa, eikö se tartu koiraan?
Salmonella ei yleensä tartu koiraan sen takia, että koiralla on niin nopea ruuansulatus, ettei bakteeri ehdi pesiytyä sen suolistoon. Myös tujut vatsahapot auttavat asiaa. Suomalainen liha on myös hyvin tutkittua ja myös koirille menevät lihat sekä luut tutkitaan. Raa'an lihan ja luiden käsittelyssä on hyvä noudattaa samoja periaatteita, kun valmistaisit itsellesi ruokaa eli pese kädet hyvin aina raa'an ruuan käsittelyn jälkeen, äläkä pilko samalla leikkuualustalla raakaa lihaa ja esim. salaattia.

Miksi en syöttäsi koirilleni riisiä, pastaa tai maitotuotteita?
Pieninä määrinä tumma riisi ja tumma pasta on ihan ok, mutta ne eivät ole koiralle luonnollista ravintoa. Lisäksi koira sulattaa niissä olevat ravintoaineet huonosti ja saa niistä vain turhaa ylimääräistä energiaa (-> lihoo). Monille koirille viljat aiheuttavat myös vatsavaivoja ja allergiaoireita. Myöskään maitotuotteet eivät kaikille koirille sovi, koska koirat eivät pysty pilkkomaan laktoosia ja saavat täten laktoosista vatsavaivoja.

Raakaruokinnan hyviä puolia

• tiedät mitä koirasi syö
• luonnonmukaista ruokaa
• terveellistä
• hyvin maistuvaa
• luut pitävät hammaskiven poissa
• monipuolista (eri eläinten lihat)
• hyvin sulavaa -> ulostekasat pieniä


BARF-ruokavalion kasvissoseen valmistus

Esimerkin kasvissose:

• 2 salaattia
• kurkku
• kesäkurpitsa
• parsakaali
• 2 omenaa
• banaani

Voit tehdä kasvissoseen myös vain muutamista aineksista, mutta pidä soseen pääpaino vihreissä eli salaateissa, kurkussa, kesäkurpitsassa yms. Laita soseeseen vähemmän porkkanaa, omenaa yms. koska ne saattavat lisätä hiivan kasvua. Älä käytä suuria määriä kaaleja, koska ne saattavat aiheuttaa kaasuvaivoja.

Lisää kasvissoseeseen aterian yhteydessä tai ennen pakastusta eri lihoja esim. possua, nautaa, kalkkunaa, hevosta tai lammasta. Voit laittaa myös pieniä määriä sisäelimiä esim. sydäntä, munuaista ja kieltä. Kokeile kuitenkin ensin miten ne maistuvat koirallesi, ettei mene koko sose hukkaan, jos koirasi ei suostukaan jotain tiettyä lihaa/sisäelintä syömään.


Esimerkki raakaruokavaliosta

Linkkejä BARF-ruokinnasta

» BARFSuomi-sähköpostilista
» BARFSuomi Foorumi
» Kohti koiran luonnonmukaisempaa ruokintaa


Lukemista BARF-ruokavaliosta

» Give Your Dog A Bone (Dr. Ian Billinghurst)
» Grow Your Pups With Bones (Dr. Ian Billinghurst)
» THE BARF DIET (Dr. Ian Billinghurst)


BARF-ruokaa koirallesi

» BarffiNet, Tampere
» Kennel-Rehu, koko Suomi
» Maikin Lemmikkikellari, Lahti
» Murren Murkina, Helsinki
» Nellin kanaherkku, Harjavalta
» Kennel Reikon, koko Suomi
» Tassulan Puoti, Oulu
» Vauhti-Raksu, koko Suomi